Meillä innostuttiin tekemään helmikoruja.
Rannekorussa on magneettihelmiä. Sen teki 11-vuotias tyttäreni. 10-vuotias kuopus näpräsi korvakoruja ja kaulaketjuja.
Omat helmikoruni ovat paljon mielikuvituksettomampia.
Niiden piti sopia huovuttamaani hartiahuiviin.
Koristelin huivinkin helmillä. Helmityöt ovat kivoja. Niillekin pitää löytyä aikaa.
10 kommenttia:
Kiva blogi. Pöytäliinaverhot ovat mahtavat.
Hei, Matroskin, kiva kun poikkesit! Olen ihastunut valkoiseen pitkän värillisen kauden jälkeen.
Hienoja koruja! Itse olen askarrellut aika paljon puuhelmillä, mutta tällaisia pienempiäkin helmiä olisi kiva kokeilla.
Pöytäliinaverhoistasi tykkää tämäkin! Hienot.
Ja upeita koruja tässä. Taitavia olette.
Kävin vastavierailulla Vierivän kiven blogista. Upeita koruja! Kun pitkäjännitteisyyttä on siinä määrin että noin hienoja koruja saa aikaan, niin kyllä sitä maratonillekin sitten riittää varmasti.
Paperisydän, niiden tosi pienten korujen tekemiseen menee aikaa enemmän, mutta se palkitsee. Ja lapset näpräämään niillä isommilla helmillä, jos heitä kiinnostaa :-)
Ilona, tervetuloa! Meillä on aina askarreltu, se on yksi intohimoistani (joita on jo vähän liikaakin). Lasten kaverisynttäreilläkin on tehty monenmoista 20 tytön voimin. Lapsiinkin innostus on tarttunut. Poika tosin väsää elektroniikkaa...
P, tervetuloa kylään! Mun kuntoni ei ole koskaan riittänyt koko maratonille. Mulla oli synnynnäinen lonkkavika, ja sen verran irtonaiset lonkat ovat yhä, että se haittaa yli 3 tunnin puristuksissa. Mutta jos edes sen puolikkaan vielä joskus.
Nimen takaa löytyi blogikin!
Omatekemä koru olisi ihana. Ehkä joskus.
Samaisiin pöytäliinaverhoihin ihastuin minäkin, joita muut jo ehtivät kehumaan.
Magneettihelmet ovat aika hauska tuttavuus, itsellä on yksi koru niistä ja ne muuttavat korun mukavan monikäyttöiseksi.
Täällä ollaan ;) haastan sinut ottamaan osaa risulinnun järjestämään syksyn hehkua huovutushaasteeseen! Pöytäliinaverhot ovat kauniit.
www.millam.vuodatus.net
Liivia, Merruli ja Millam, kiva että poikkesitte kurkkaamassa!
Liivia, mun koruni syntyvät tarpeeseen. Esimerkiksi keraamisen sydänkorumn tein, kun tarvitsin vahvaa tummaa korua goottihenkisten vaatteiden seuraksi. Sydän tulee johonkin seuraavista teksteistä. Kun vain saan kuvattua kivasti...
Merruli, olen yllättynyt jokaisesta pöytäliinaverhokommentista. Pidän verhoista toki itsekin, mutta silti.
Millam, kun vain ehtisi huovuttaa! Tutkin kuitenkin haasteen. Kiinnostaa kovasti :-)
Lähetä kommentti