Valoa! ja keramiikkaa

Pakkaspäivän valo tulvi yltäkylläisesti sisään saakka. Auringon huikea halo tallentui yhteen kuvaan monesta yrityksestä.

Savienkeli tuo omaa valoaan alakerran askartelupöytään. Löysin eilen puoli ämpärillistä korkeapolttoista savea, valkoista ja ruskeaa. Muovasimme tytärten (10 ja 11) kanssa lähes kaiken saven. Tytöt tekivät erilaisia hahmoja. Jännitämme, alkavatko kukkopillit soida polton jälkeen.

Haluan joskus järjestää keskiaikaiset pidot. Tein viinilaseja ja lautasia ja viinikarahvin. Lasitetta pitää vielä hankkia. Poltto onnistuu työpaikalla, siellä on savenpolttouuni.

Iloista ja onnellista vuotta 2009!

Ennen joulua...

...vein huiveja ja tossuja sekä koruja töihin. En arvannut, että saan tehdä niitä niin paljon lisää kuin ehdin. Joulunalusajasta tuli kiireinen. Onneksi mieluisalla tavalla.

Tänään menemme tuttavien luokse ottamaan vastaan ensi vuotta. Perheen tohtoriksi väitellyt isä saa tossut. Laitan niistä kuvan kunhan valmistuvat. Aloitan nyt.

Huopastudio

Kaivoin viimein eilen huovutusvälineet esiin. Huovutinkin neljään asti yöllä. Aamulla jatkoin ja lopetin kolmen maissa. Sormenpäät ovat rutussa ja monta ihanaa huopatuotetta kuivuu siellä täällä.

Taidan mennä jatkamaan :-)

Paperisydamen blogissa on kaunis kollaasi. Huomasin, että olen tehnyt kollaaseja itsekin, viimeksi käsityökurssilla. Tämmöisen esimerkiksi. Aiheena oli sielunmaisema. Materiaalina leikatut ja revityt aikakauslehtimainokset sekä tussit.

Hopea vie kaiken vapaa-aikani. Viime torstaina ostin 11 metriä hopealankaa. Tänään kiepautin viimeiset lenkit koruiksi.

Osan ajattelin myydä, osan antaa lahjaksi.

Käytin työpaikan pikkujouluissa vihreitä koruja, joista on kuva edellisessä postauksessa (josta on taas omituisen kauan). Työkaveri ihastui ja halusi punaiset. Ne ovat nyt valmiit.

Seuraavalla kerralla laitan huovutusjuttuja sekä yhden ompelutyön. Toivottavasti pian...

helmiä ja hopeaa

Aloitin hopeakurssin. Kuusi kertaa on jo takana. Olen jälleen kerran innostunut jostakin uudesta, jolle on etsittävä aikaa kalenterista.

Kaulaketjujen lisäksi väännän mielelläni korvakoruja.

Eräänä päivänä menin helmikauppaan ja näin lysteripintaisia lasihelmiä. Alle viikon sisään menin samaan kauppaan uudestaan. Piti saada lisää.

Tyttäret, 10 ja 11, halusivat kokeilla samaa. Ostin harjoitushopeaa eli kuparisydämistä hopeoitua lankaa. Toissa iltana kuului huokauksia: "Apua, tähän jää koukkuun!" ja "Mä haluisin vain vääntää ja kääntää..." "Saanhan mä vielä sahata näitä lenkkejä, vaikka kello on jo kymmenen?" Ja pihtejä pitää ostaa lisää, että voimme vääntää ja kääntää yhdessä.