Jouluni

Jouluni on perhejuhla, sukujuhla, rauhan juhla. Jouluna uskon enkeleihin, myös niihin, joita tyttäreni noin 10-vuotiaana muovasi savesta. Joulu on perinteiden, rakkauden ja nostalgian aikaa. Ja joulumusiikin, joista kauneimpana pidän - aina ja edelleen - Sibeliuksen tunnetuinta joululaulua. Voit kuunnella sen täältä sisaruskvartettimme laulamana. Sopraanona on pikkusiskoni, alttona minä. Tenoria laulaa mieheni veli ja bassona toimii mieheni.

Hyvää joulua, blogiystävät.

Joulupuoti

Tänään, vain muutaman tunnin kuluttua aukeaa joulupuoti jo viidettä vuotta peräkkäin. Jos olet lähistöllä, tule käymään! 1.12. tarjoan glögiä ja pipareita ja laulan mieheni kanssa muutaman joululaulun klo 13, 14 ja 15. Ja nyt nukkumaan...

Mansikkapallukat

Jätin huopapallukoista suurimman osan puutarhamansikan muotoisiksi. Tänään askartelin niistä avaimenperiä. Pyöreät pääsivät rannerenkaiksi. Helmet ovat puuta, nyöri vahattua puuvillaa.

Viikonloppuna on ekat pikkujoulut. Löysin juuri mulle sopivat kengät. Ah, niittejä! Kyllä nyt kelpaa juhlia. Tunnelmallista viikonloppua!

Mansikan muotoiset villapallot

Huovuttelin viikonloppuna rytmimunia. Niiden runkona on pääsiäismunan yllätysrasioita, joiden sisällä on epämääräisiä metalliesineitä (ruuveja, vääntyneitä metallilenkkejä, käyttökelvottomia soljen osia) ja omiin töihini kelpaamattomia lasihelmiä. Innostuin myös kokeilemaan pikkupallojen huovuttamista yleiskoneessa. Onnistui, mutta niiden muoto muistuttaa koneesta tullessa puutarhamansikkaa. Nyt mietinkin, jätänkö pallot mansikoiksi vai pyörittelenkö käsin palloiksi.

Hopparitonttu ja muita käsitöitä

Innostuin pitkästä aikaa muovaamaan saviesineitä. Hopparitonttu ja oliiviveneet ovat vielä kosteita. Osa esineistä odottaa raakapolttoa, osa on jo saanut pintaansa lasitteenkin. Hopeatöitäkin ehdin ihan vähän tehdä. On ollut aika kiireinen syksy.

Tonttulakin näköiset jutut ovat kynttilänsammuttimia. Niillä on nimikin: Dude, pälyilevä kynttilänsammutin. Lempeää loppusyksyä!

20 vuotta

Tänään on 20-vuotishääpäivämme. Olen kiitollinen kaikesta siitä, mitä olemme vuosien varrella kokeneet. Kolmesta lapsesta on kasvanut kauniita teini-ikäisiä, vanhin on jo numeroiden mukaan aikuinen. Juhlistamme päivää myöhemmin: tänään mies on työreissussa koko päivän ja illan. Mutta päivän päällehän tämmöinen ei ole. Toivottavasti saamme elää yhdessä vielä seuraavat ja sitä seuraavatkin 20 vuotta.

Malva ja jaloritarinkannukset

Jaloritarinkannukset kasvavat omia aikojaan. Korkeimmat ovat yli kaksimetrisiä. Ne siementävät sinne tänne ja kasvavat sielläkin, missä kuivuuden vuoksi jaloangervokaan ei pärjää. Siivosin viimeinkin autotallin kesähuoneeksi. Jo oli aikakin.

Ennen sateita

Tänä kesänä pionit kukkivat kaksi viikkoa etuajassa. Onneksi ehdin kuvata ne ennen rankkasateita.

Hiirulainen

Ompelin ala-asteella itselleni ja kavereilleni collegekankaisia hiiriä. Malli tuli jostain mieleeni nyt, yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen, ja päätin ommella muutaman maskotin. Hiirulaisen täyte on riisiä, joten se on suloisen vetelä. Mitään hyötykäyttöä otuksella ei ole, mutta sillä ei taida olla väliä.

Varaslähtö mökkikesään

Tyttöjen yhden yön retki mökille antoi virtaa jaksaa vielä yhden kouluviikon.

Runoblogi

Lisäilen joskus runoja runoblogiini. Tänään sinne meni kevätruno. Kirjoitan sen myös tähän.

KEVÄT

Tänäänkin
aurinko sataa maahan
kullankiloisin sätein
ulottuu
ikikuusten sydämiin
humisee kesän

Runon ensimmäisen version kirjoitin 16.4. Nyt on viimein kevät.

Mökillä

20 vuotta sitten olin mieheni suvun mökillä ensimmäistä kertaa. Vietimme muutaman päivän tuoreena kihlaparina talvilämpimässä hirsimökissä. Vuosi sitten kävimme samaisella mökillä kaatamassa pari puuta.

Kuukausi sitten olimme mökillä - taas kahden. Kihlauksesta on kulunut vähän yli 20 vuotta, ja kolme lastamme ovat mieluummin omissa menoissaan kuin tulevat mökille talvella.

Yksi ympyrä on taas sulkeutunut - tai oikeammin: nyt kuljemme toista kierrosta.