maanantai 10. marraskuuta 2008

helmiä ja hopeaa

Aloitin hopeakurssin. Kuusi kertaa on jo takana. Olen jälleen kerran innostunut jostakin uudesta, jolle on etsittävä aikaa kalenterista.

Kaulaketjujen lisäksi väännän mielelläni korvakoruja.

Eräänä päivänä menin helmikauppaan ja näin lysteripintaisia lasihelmiä. Alle viikon sisään menin samaan kauppaan uudestaan. Piti saada lisää.

Tyttäret, 10 ja 11, halusivat kokeilla samaa. Ostin harjoitushopeaa eli kuparisydämistä hopeoitua lankaa. Toissa iltana kuului huokauksia: "Apua, tähän jää koukkuun!" ja "Mä haluisin vain vääntää ja kääntää..." "Saanhan mä vielä sahata näitä lenkkejä, vaikka kello on jo kymmenen?" Ja pihtejä pitää ostaa lisää, että voimme vääntää ja kääntää yhdessä.

8 kommenttia:

Mimmarna kirjoitti...

Vau kuinka hienoja koruja! Onneksi en ole vielä mennyt tuonne hopeakorukurssille - nytkään ei pysy enää narut käsissä näiden kaikkien näperrysten kanssa :) :)

sl kirjoitti...

Voi vitsit kun on kauniita koruja! Kun itsekkin jaksaisi taas näperrellä. Muutamaa pikkutyötä lukuunottamatta en ole tehnyt koruja muutamaan vuoteen. Pimeä vuodenaika ei tuohon hommaan kyllä inspiroi kun on niin pimeää:)

Reetta kirjoitti...

Kiitos kehuista! Mimmarna, sulla on varmasti kädet täynnä työtä ylimääräisen kurssi-illan takia. Ja sl, mua taas jostakin syystä inspiroi nimenomaan pimeys, se, kun voi käpertyä sisälle lämpimään, luoda valoilla tunnelmia, kuunnella syysmyrskyä. Aina sitä huomaa uudestaan, miten eri asiat innostavat tai lannistavat eri ihmisiä.

himalainen kirjoitti...

Upeita koruja, tuo lasihelmirannekoru oli mukavan värikäs, vastapainoa marraskuulle :)
Ja tuosta paperipostauksesta heräs heti ideoita... Inspiroivia juttuja, sopivasti näin joulua ennen.. olipa kiva löytää tänne.
Kiitos vielä, kun olit käynyt jättämässä kommenttisi.

Merruli kirjoitti...

Olen tehnyt jokusen korun hopealangasta ja totta puhut, puuha on todella addiktoivaa. Nuo lysteripintaiset helmet ovat upeita, kuten myös niistä tekemäsi korut. Lenkkien sahaaminen on kyllä metkaa touhua, toisaalta rankkaa,mutta samalla niin palkitsevaa.Oletko hommannut sahaustukin ihan kotiin asti, vai millaisessa telineessä sahaat?

tinttarus kirjoitti...

Siis apua, miten ihana tuo rannekoru, jossa roikkuu niitä ihqja helmiä....
Tahtoo tahtoo tahtoo!!!!!!!
Luuvuutta sinussa on vaikka muille jakaa!

paperisydän kirjoitti...

Noita onkin varmaan kivaa ja rentouttavaa näperrellä :) Hienon värisiä helmiä!

Reetta kirjoitti...

Kiva kuulla, että tykkäätte koruista. Olen itse aivan myyty ja haluaisin vain tehdä koko ajan lisää.
Himalainen, hauskaa, että sait ideoita papereistani. Merruli, mulla on semmoinen "hopeapöytä" eli kevytrakenteinen puurakennelma, jonka kurssin vetäjä vuokrasi. Teen itse samanlaisen tai ostan omaksi. Oman tarvitsen joka tapauksessa.
Tinttarus, kiva kun tulit vierailulle! Tuommoisia rannekoruja teen vaikka miten monta, kaksi on nyt valmiina. Teen tilauksestakin tai neuvon miten voi tehdä oman. Sinulla on kiva blogi, kurkkasin sinnekin. Ovatko kuvan sydämet samottisavea?
Paperisydän, niin onkin :-) Pihtien kanssa kieputtaminen on ihanaa.